Myllymallin valinta!

Valintakriteerit ja samalla hieman jauhatusvihjeitä.

Olemme tuoneet Suomeen viljamyllyjä yli 20 vuoden ajan. Myllyjen osalta alkuvaiheen vasaramyllykokemusten jälkeen olemme vuodesta 1989 keskittyneet itävaltalaisten kivillä jauhavien sekä kotitalous- että ammattimyllyjen maahantuontiin ja markkinointiin. Kivien välissä tapahtuva hiertäminen aikaansaa paremmin leipoutuvat jauhot kuin metallilevyillä tehtävä murskaus. Metallilevyjen jäljiltä jauho hienonakin on eräänlaista haulimaista tavaraa, joka ei leipoudu yhtä hyvin. Tämän "kivikauden" aikana Suomessa joistakin myllymalleista on tullut muita suositumpia. Siihen on joitakin, useimmiten varsin järkeenkäypiä syitä: käyttötarkoitusta varten riittävä teho, säädön helppous ja varmatoimisuus, puhdistustarve, myllyn ulkonäkö, äänitaso jne. Kun myllyä valitaan, kannattaa pitää mielessä, että ollaan valitsemassa useiden vuosikymmenien palvelijaa keittiöön, käytännössä elinikäistä apulaista, jonka tulee toimia luotettavasti kaikissa tilanteissa ja pitää huoli siitä, että viljaruoka myllyhankinnasta lähtien on todellinen funktionaalinen elintarvike myllyn omistavassa perheessä. Asiakkaiden kommentit ovat tämän vahvistaneet: Lähes kaikkien toteamus jälkikäteen on ollut, että viljamylly on ollut paras keittiöhankinta tai, että mylly on ollut keittiön käytetyin kone, josta ei ole enää paluuta varastoitujen jauhojen käyttöön. Jotkut ovat kuvanneet jopa hankintaa sanoin: elämäni paras hankinta. Useimmat, jotka ovat pitäneet myllyä kalliina hankintavaiheessa, sanovat, että eivät luopuisi siitä mihinkään hintaan. Myllyhankintaa ei tehdä hetken mielijohteesta, monet ovat kertoneet lingonneensa asiaa toistakymmentä vuotta. Monet ovat lisäksi jälkikäteen kertoneet, että mylly joutui paljon kovempaan käyttöön kuin hankintavaiheessa oli ajateltu. Esimerkiksi kotitalous, joka myllyn ostovaiheessa sanoo aikovansa tehdä vain puuroja, ilmoittaa yleensä viimeistään muutaman viikon kuluttua myös leipovansa. Puurot ovat maistuneet niin hyviltä ja erilaisilta, että miksi eivät itse leivottu leipä ja leivonnaisetkin maistuisi.

Valintaa helpottaaksemme olemme käytännön kokemuksesta nostaneet ensimmäiseksi esille tämän hetken suosituimmat mallit: Lady, Rondella ja Silence (aakkosjärjestys). Näissä kolmessa mallissa karkeuden säätö on samanlainen: Alakivi pyörii vakiokorkeudella ja yläkiven etäisyyttä säädetään myötäpäivään kiertämällä pienemmäksi ja vastapäivään kiertämällä suuremmaksi. Lukitaan halutulle etäisyydelle pyörivään alakiveen nähden pyöreällä nupilla varustetulla lukitusruuvilla. Säätö vie aikaa korkeintaan pari sekuntia ja se tehdään myllyn käydessä, jos suppilossa on jo vilja. Alakiven pyöriessä vakiokorkeudella ei sen alle koskaan pääse kerääntymään jauhopölyä, joka pitäisi sieltä erikseen ajoittain poistaa. Puhdistustarvetta ei muutenkaan ole edellyttäen, että myllyyn ei laiteta kosteaa viljaa. Kostean viljan jauhaminen aiheuttaa turhan ylimääräisen puhdistustarpeen, joka sekään ei toki merkitse mitään katastrofia, mutta kylläkin parin minuutin ajan vievän ylimääräisen kivien puhdistustarpeen.

Kivet ovat itseteroittuvat, jolloin niitä ei tarvitse osata teroittaa, takoa. Kiviä kuluttaa korkeintaan niiden tarkoituksellinen toisiinsa jauhaminen. Yllämainitulla säätötavalla varustettu mylly ei edes käyttäjän unohduksesta tee sitä virhettä. Esimerkiksi lukitusruuvin lukituksen unohtaminen aiheuttaa korkeintaan sen, että myllyn yläkivi säätyy kauemmas pyörivästä alakivestä eikä koskaan itsestään hienompaan suuntaan. Kun myllyssä on mikrokytkin, jopa moottori pysähtyy lukitsemattoman yläkiven pyörähtäessä liialliselle etäisyydelle alakivestä. Myllyä ei siis myöskään voi käynnistää, jos viljasuppilo on otettu pois myllyn päältä. Tämä turvallisuussyistä. Päivittäisessä runsaassa käytössä olevan kotitalousmyllyn kivet ovat käytännössä lähes ikuiset, tehdas ilmoittaa käyttöikää vähintään 40 vuotta. Suolaa ei kuitenkaan tule jauhaa, koska se rapauttaa kivet. Suolan rapauttavasta vaikutuksesta voi vakuuttua laittamalla esim. ulkona kiven tai kallion päälle suolaa ja tarkastelemalla tilannetta vuoden päästä. Moottorina toimii 360 W oikosulkumoottori eli teollisuusmoottori, joka on lämpösuojattu. Sitä ei voi polttaa. Pitkäaikaisessa käytössä lämpösuoja voi toki laukaista moottorin pois päältä. Yleensä tällöin on kylläkin kyse kotitalouskäyttöä suuremmasta käytöstä eli kotitalousmallilla yritetään selvitä ammattikäytöstä. Myllyn jäähdyttäminen kylmään alkuperäiseen lämpötilaan vaatii noin puolen tunnin jäähdytyksen. Myllyn moottorin johto kytketään normaaliin schuko-pistorasiaan.

Kivimyllyjä löytyy myös käsikäyttöisenä. Käytäntö on kuitenkin opettanut, että käsikäyttöinen kivimylly halutaan sen pienen tehon vuoksi, ja siksi aikaa vievänä, viimeistään muutaman kuukauden kuluttua vaihtaa sähkökäyttöiseen. Jauhoa ei synny, ellei joku ole kampea pyörittämässä. Sähkökäyttöinen mylly taas tekee esimerkiksi 4 hengen hienotkin puurojauhot noin minuutissa ja senkin ajan voi mylläri tehdä muuta. Pullonkaula on liesi, joka vaatii tarvittavan vesimäärän kiehauttamiseen aikaa noin 4 minuuttia. Isompia jauhomääriä eli käytännössä leivontajauhoja tehtäessä kannattaa mylly sijoittaa pöydän reunalle ja jauhoämpäri alemmalle tasolle esimerkiksi jakkaralle pöydän viereen. Pääasia on se, että myllyn jauhoputken alla on riittävästi tilaa jauhon poistua. Tällöin riittää, että myllyn käyttäjä täyttää viljasuppilon, laittaa myllyn käyntiin ja tulee paikan päälle joko lisäämään viljaa tai pysäyttämään myllyn, kun ääni hiljenee eli jyvät ovat loppuneet. Ei sen vuoksi, että kivet ottaisivat yhteen. Sitä ne eivät tässä säätötavassa koskaan itsestään tee, vaan siksi, että ei turhaan kulu sähköä. Sähkönkulutus sinänsä on varsin pientä. 1 centin rahamäärällä jauhaa noin 4 kg jauhoa.

äänitaso Lady- ja etenkin uusimmassa Silence- mallissa on hiljaisin.

ENERGIANSÄÄSTÖ OY

Jantoniementie 167,   08350 LOHJA

019-338164   /   0500-316119
aro@energian.net